Ihana syksy myös vuonna 2037

Ihana syksy myös vuonna 2037

Aah mitkä värit. Voih mikä kirpsakka ilma (joku sanois iha jäätävää). Kyl se o syksy ny.

Mutta millainen syksy on muutaman vuoden päästä?

”Suomi on kansainvälisillä ympäristösopimuksilla sitoutunut suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Sopimukset velvoittavat nostamaan suojelualueiden määrän 17 prosenttiin painottaen juuri metsien suojelua. Monimuotoisuudelle arvokkaimmasta kasvullisesta metsämaasta on Suomessa kuitenkin suojeltuna alle 6 prosenttia.”

Näillä sanoilla alkaa Greenpeacen metsävetoomus. Vetoomuksella pyritään vaikuttamaan Suomen päättäjiin, jotta luonnon monimuotoisuuden- etenkin metsien – suojeluun ja monien ihastuttavien eliölajien sukupuuttoon kuolemisen estämiselle käytettäisiin huomattavasi enemmän paukkuja kuin tällä hetkellä. Mä allekirjotin. Mee sääkin rustaaamaan nimes alle.

 

Miten niin metsät on muka kärsineet?

”Viimeisten 15 vuoden aikana metsätalouden käytössä olevat vanhat metsät ovat vähentyneet rajusti: yli 160-vuotiaiden metsien pinta-ala on hakkuiden seurauksena vähentynyt peräti 42 % ja 100–160-vuotiaiden metsien pinta-ala on vähentynyt 15 %.”

Näin todetaan vetoomuksessa. No miksi sitten ikivanhojen puiden hakkaaminen ois niin kummosta, jos uutta löytyy kans? No tähänkin löytyy vastaus vetoomuksesta:

”Lahopuun ja vanhojen metsien väheneminen ovat suurimmat syyt niin metsälajien uhanalaisuudelle kuin lajien sukupuuttoon kuolemiselle.”

Suomi on tunnetusti tuhansien järvien maa. Metsäntutkimuslaitos METLA:n mukaan sitä mettääkin löytyy – ja ihan kunnolla:

”Suomen pinta-alasta on metsätalousmaata 78% ja vesistöjä 10%. ”

Siis tuo osuushan on ihan julmetun suuri. Ja onhan sitä tottunutkin, että melkeen joka kulman takaa sitä jonkinnäköstä mettää löytyykin. Jollei ny taaplaa ihan suurkaupungin sydämessä. Toivottavasti ei pian olla ihan eri luvuissa.

Mä metsään haluan mennä nyt – vai haluanko?

Nyt aikuisena sitä lähtee mettään ihan liian harvoin – muka niin kiire ja väsynyt ja niin edespäin. Nyt kun lapsi alkaa olla sen ikäinen, ettei häntä tarvitse joka paikkaan kantaa mukanaan, niin lupaan lähteä useammin. Päiväkodissa itse asissa tiedänkin heidän harrastavan joka toinen torstai metsäretkiä. Pienet ihmisenalut ovat siellä ihan tohkeissaan maistelleet mustikoita ja puolukoita. Sekä ihmetelleet mitä ne sellaiset sienetkin oikein ovat. Ilman, että on saanut muodostaa oikeita muistoja, niin jo pelkkä mielikuva retkistä pistää hykerryttämään.

Olishan se todella surullista, että jopa jo omien lapsien lapset eivät enää jatkossa saisikaan nauttia metsäretkistä. Mieti sitä. Veskukin laulaa lurautteli hyvästä puusta – varmistetaan, että sitä on jatkossakin.

Jaa halutettasi

One thought on “Ihana syksy myös vuonna 2037

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.